Šládja: 
Full rapport
Almmuhanjahki: 
2011
Čállit: 
Jon Todal
Ole-Bjørn Fossbakk
Ann Ragnhild Broderstad
Else Grete Broderstad
Yngve Johansen
Svanhild Andersen
Torunn Pettersen
Magritt Brustad
Øivind Rustad

Čielgaseamos ja duođaleamos tendeansa sámegiela statistihkas mánáidgárddis ja skuvllas skuvlajagi 2010/11, lea njiedjan logus galle oahppi válljejit sámegiela nubbingiellan vuođđoskuvllas. Dat lohku lea njiedjan dán ge skuvlajagi, nugo lea dahkan jahkásaččat maŋemus vihtta jagi. Fága sámegiella nubbingiellan lea dál massán 38 % vuođđo-skuvlaohppiinis 2006 rájes. Davvisámegiella nubbingiella fágas lea ohppiid lohku njiedjan olles 40 % 2006 rájes.

Sámi kultuvrras ja servodagas lea luonddugeavaheapmi guovddážis. Sámi vuođđoealáhusain leat erenoamáš hástalusat dainna go boraspiret vahágahttet guohtonelliid. Máŋggas vásihit sihke bohccuid ja sávzzaid stuora massima guohtumis nu váttisin ahte sii árvvoštallet heaittihit doaluideaset. Oallugat orrot dovdame ahte boraspirehálddašeapmi váldá beali boraspirepolitihkas mii oaidu boraspirenáli. Dasa lea vuolgga eanas das go doaibmabijut maid leat evttohan hehttet vuostálasvuođaid orrot unnán realisttalaččat. Hálddahus bealistis dáhttu leat jáhkehahtti, ja vuoruhit lasihit gelbbolašvuođa boraspirenáli dutkama ja goziheami bokte.

Finnmárkkuopmodat lea ođđa guovllulaš hálddašanorgána. Vuosttaš jagit čájehit ahte Finnmárkkuopmodat ferte ruhtadit doaimmaidis iežas sisaboađuiguin daid maid stáhta ovdal ruhtadii. Stuorimus dietnasat leat eanaláigguid divadiin ja minerálaid vuovdimiin. Báikkálaš hálddašanorganisašuvnnain leat lassánan hálddašandivadat Finnmárkku-opmodahkii ja fertejit maiddái ruhtadit luossatráhpáid ja sullásaččaid iežaset bušeahta bokte.

Rievssatbivdu lea njiedjan hirbmosit maŋemus jagiid, jáhku mielde danne go smávvafuođđonálit leat njiedjan ja go lea leamaš garra bivdodeaddu guhka máŋgga guovllus. Finnmárku lea riikkadásis stuorimus mearraluossabivddus ja dat lea ain dehálaš ealáhusdienas máŋgasii.

Kapihtal čiekŋuda sámi-guoskevaš doavttergrádabuvttademiide Romssa universitehtas danne go dat lea dutkan- ja oahppoásahus riikkas mii go guoská sámi guoskevaš dutkamii, lea stuorimus fátmmasteami ja viidodaga dáfus. Daid guorahallan čájeha nana beroštumi sámi-guoski dutkamii. Vaikko duohta lohku sámi-guoski doavttergrádain lea máŋgga geardde unnit go ollislaš lohku, de lea sámi-guoski doavttergrádabuvttadeapmi juohke vihttajagiáigodaga 1990-2009 lassánan roahkka seamma ollu go ollislaš lassáneapmi lea universitehtas. Muhtun fágasuorggit leat seammás guorahallanáigodagas lihkostuvvan buorebut go earát doavttergráda-buvttademiid čađahemiiguin. Čilgehusat sáhttet leat máŋggat ja máŋggageardánat. Sámi-guoski doavttergrádabuvttadeami njeallje stuorimus fágasuorggi leat biologiija/fysiologiija, medisiidna ja dearvvašvuođadutkan, historjá ja arkeologiija. Vaikko leat čielgasit eanet doavttergrádat ollislaččat luonddudihttiin ja medisiidna dutkiin go humanisttain, servodatdihttiin ja juristtain, de lea veara mearkkašit ahte sámi-guoski buvttadeapmi fágasurggiin riektediehtagis ja humanioras dahket 25 % ja 21 % áššáiguoskevaš ollislašlogus dain fágain. Dan sáhttá geahččat dan oktavuođas ahte historjá, arkeologiija ja riektedieđa leat fágasuorggit mat leat váldán badjelasaset erenoamáš ovddasvástádusa sámi dutkamii, dain lea guhkesáiggi vuoruheapmi eksplisihtta strategiijaid bokte ja bargonávccalaš ovddideapmi addán bohtosiid. Sámi gielladiehtaga, giela ja girjjálašvuođa ja sámi giellateknologiija fágabirrasiin lea bestendilálašvuohta ieža lágan go eará fágasurggiin. Dan dáfus lea erenoamáš dehálaš bargat dutkiidbestemiin ja láhčit dili sihkkarastit eanet doavttergrádabargguid. Vuođđun plánemii, ođđa árjjaid bidjamii ja vuoruhemiide galggaše ráhkaduvvot jeavddalaččat oppalašgeahča-stagat/analysat sámi-guoski doavttergrádabuvttademiin sihke UiT:s, riikka dásis ja davviriikkalaš oktavuođas.

Muhtun surggiin SED-guovllus oaidnit ahte ii leat dássetvuohta sohkabeliid gaskkas. Dain surggiin lea dušše okta nissonbadjebáza jahkejuhkosis badjel 80 jagi. Jáhkehahttivuohta 15-jahkásaččáide šaddat 75 jagi SED-guovllus loguid vuođul 2001 rájes 2005 rádjai, lea sámi dievdduide su. 56 % ja nissoniidda su. 80 %. SED-guovllus 2004-2008 vuostáiválde su. 5 % bargonávccahisvuođaoaju, muhto eanet dievddut go nissonat dan áigodagas. 2004:s vuostáiválde 2.1 % dievdduin ja 1.2 % nissoniin SED-guovllus sosiálaveahki. Boazodoalus ja eanadoalus leat 80 % dievddut juogo siidaoasi eaiggádat dahje váldogeavaheaddjit

ja guolásteamis leat 97 % váldobargiin dievddut. Jienastuslogus lei unna, muhton čielga dievdduideanetlohku buot Sámediggeválggain mat leat čađahuvvon ja 2009 válggain lei dušše válgabiires ”Mátta-Norga” nissoneanetlohku. 2009:s lei mearkkašahtti nissoneanetlohku ahkejoavkkus 18 ja 29 jagi. Skuvlajagi 2010/2011 ledje measta 10 % eanet nieiddat go bártnit geain lei sámegiella vuođđoskuvllas, sámegiella 1. ja 2. giellan. Joatkkaskuvllas lei dat erohus lassánan measta 12 % rádjai. SED-guovllus leat su. 13 % eanet nissonat go dievddut geain lea 3 jahki dahje eanet allaskuvllas dahje universitehtas. SED-guovllus heitet joatkka- skuvllain eanet bártnit go nieiddat, erenoamážit guoská dat fidnofágalaš- oahpposuorgái, mas measta dušše 1⁄4 oassi čađaha maŋŋil 5 jagi.

2006 rájes 2010 rádjai lea Sámedikki bušeahtta kulturulbmiliidda lassánan 10.2 miljovnna rájes badjelaš 16 miljovnna rádjai. Dan áigodagas lea ohcamušsupmi lassánan golmma gearddi ja juolludeamit leat lassánan lahkkegearddi. Ohcamušaid lohku dan áigodagas lea rievddadan gaskal 220 – 290. Oktiibuot leat juolludeamit “eará doaimmaide” leamaš eanemus, dat lea poasta masa čohkkejit sámi kulturviesuid, festiválaid, sámi girkoáššiid, sámi valáštallama ja eará unnit prošeavttaid. Dan áigodagas lea 25 % juolluduvvon girjjálašvuhtii. Ohcamušat institušuvnnain dahket 86 % ollislaš ohcamušlogus. Finnmárku lea áigodagas ožžon 2/3 oasi juolluduvvon ruhtademiin kulturulbmiliidda. Go geahččá áigodaga ollislaččat, de orru fylkkaid mielde dássetvuohta ohcamušlogu ja juolluduvvon- doarjagiid gaskkas.

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2011
Kategoriija: 
Dásseárvu
Čállit: 
Svanhild Andersen
Torunn Pettersen
Magritt Brustad
Øivind Rustad
Jon Todal
Yngve Johansen

SED-guovllus lea nissonbadjebáza dušše jahkekategoriijas badjel 80 jagi. Boazodoalus ja eanadoalus leat 80 % dievddut juogo siidadoalloeaiggádat ja váldogeavaheaddjit ja 97 % lea váldobargun guolásteapmi. Jáhkehahtti vejolašvuohta šaddat 75 jagi SED-guovllu 15 jahkásaččaide 2001 gitta 2005 loguid mielde, lea sámi dievdduide su. 56 % ja nissoniidda su. 80 %. SED-guovllus jagiid 2004-2008 ožžo su. 5 % bargonávccahisvuođaoaju, veaháš eanet dievddut go nissonat dan áigodagas. 2004:s ožžo 2.1 % dievdduin ja 1.2 % nissoniin SED- guovllus sosiálaveahki.

Jienastuslogus lei unnán, muhto čielga dievdduideanetlohku čađahuvvon Sámediggeválggain ja 2009 válggain lei dušše válgabiires “Lulli-Norga” mas lei nissoneanetlohku. 2009:s lei mearkkašahtti nissoneanetlohku ahkejoavkkus 18 ja 29 jagi.

Skuvlajagi 2010/11 ledje measta 10 % eanet nieiddat go bártnit geain lei sámegiella vuođđoskuvllas, sihke sámegiella 1. ja 2. gielas. Joatkkaskuvllas lei dát erohus lassánan measta gitta 12 % rádjai. SED-guovllus leat su. 13 % eanet nissonat go dievddut, geain lea 3 jagi dahje eanet allaskuvllas-universitehtas. SED-guovllus heitet bártnit dávjjibut go nieiddat joatkkaskuvllas, erenoamážit guoská dat fidnofágalaš oahpposurggiin, mas duššo 1⁄4 oassi ollášuhttá maŋŋil vihtta jagi.

Šládja: 
Full rapport
Almmuhanjahki: 
2010
Čállit: 
Johan Áilo Kalstad
Torunn Pettersen
Magritt Brustad
Øivind Rustad
Yngve Johansen
Jon Todal

Sámi mediain lea leamaš positiivalaš ovdáneapmi duhátjagimolsuma rájes fálaldagaid, álbmoga beroštumi ja rámmaeavttuid ektui. Dan áigodagas lea NRK Sámi Radio sajáiduvvon vuoruhuvvon mediamolssaeaktun. TV-sáddagiidda lea erenoamáš ollu beroštupmi, sihke sámi álbmogis ja ii-sápmelaččaid gaskkas. Seammás lea olbmuid beroštupmi njiedjan ii-sámi báikkálašmediain informašuvdnakanálan sámi áššiide. Orru nu ahte NRK Sámi Radios lea leamaš ovdáneapmi mii lea daguhan ii-sámi mediafálaldagaid ovdii. Áviissaid gaskkas lea Ságat aviissas leamaš deaddilanlogu lassáneapmi 14,7 % jagi 2000 rájes. Nuppedáfus lea sámegielat aviisafálaldagaid deaddilanlohku unnon measta beliin maŋŋil Min Áiggi ja Áššu oktii časkimiin Ávvirin. Ovccis logi sápmelaččas lea dál interneahtta olámuttus. Sámi interneahttamediaid geavaheapmi lea maiddái lassánan, erenoamážit nuoraid gaskkas.

Sámedikki jienastuslohku ollislaččat lassánii 5.500 jagi 1989 rájes measta 14.000 rádjái 2009. 2009 ledje 321 riikka 430 suohkanis olbmot geain lei jienastanriekti sámediggeválggas. 26 suohkanis ledje eanetgo 100 olbmo jienastuslogus, čieža suohkanis ledje ges eanetgo 500. Vuosttaš sámediggeválggaid rájes jo leat suohkaniin Guovdageainnus ja Kárášjogas leamaš stuorimus jienastuslogut suohkandásis. Suohkaniin Romssas ja Álttás lea leamaš erenoamáš stuora lassáneapmi. Jienastuslogu ahkečohkkehus čájeha ahte oassi sis geat čálihit jienastuslohkui ja leat badjel 50 jagi lassána. Jienastuslogus 2009, leat 53 % čálihuvvon olbmuin dievddut. Nissonoassi lassána nuorat jahkebuolvvain – 2009 lei 55 % ahkejoavkkus 18-30 jagi. 2009 lei ollislaš jienastanoassálastin 69 %, oassálastin biiriid mielde rievddadii gaskal 78 % Nuortaguovllu válgabiires ja 54 % Lulli-Norggá válgabiires. Leat registreren unnán čielga eret dieĎihemiid jienastuslogus.

Olmmošlohku SED-guovllus lea njiedjan 16 proseanttain maŋemus 20 jagis. Erenoamáš čielggas lea dat Oarje-Finnmárkkus, muhto Sis-Finnmárkkus ii vuhtto nu čielgasit. Olles riikkas lassánii olmmošlohku seamma áigodagas 15 proseanttain. Eret fárren SED-guovllus, ja váilevaš fárren ruovttoluotta, lea váldo sivvan njiedjamii. Jagiid maŋŋel duhátjagimolsuma leat olmmošlogus šaddan unnán mánát, dan sadjái go ollu mánát, nugo lei 1990-logus. Eret fárren ja dat go šaddet unnán mánát daguha boarásnuvvi álbmoga SED-guovllus.

~3~

Eai gávdno makkárge almmuhuvvon dieĎut Norgga sámi álbmoga sosiálabálvalusaid ja bargonávccahisvuoĎaoaju geavaheamis. SED-guovllus leat leamaš eanet bargonávccahisvuoĎaoaju penšuvdnaoažžut go olggobealde SED guovlluid davvelis Sáltoduoddara (stuora gávpogat eai leat lohkkon de mielde). Eanemus bargonávccahemiid gávdnat sin gaskkas, geain lea unnimus oahppu, sii leat sihke nissonolbmot ja dievdoolbmot. Dasa lassin leat eanemus dievdoolbmot bargonávccahemiid gaskkas nannámis siskkobealde SED guovllu ja leat persovnnat alimus ahkedásis. Ii leat makkárge erohus sosiálaveahki vuostáiváldin SED- guovlluid siskkobealde ja olggobealde, earret dan ahte ledje eambbogat geat ožžo sosiálaveahki SED guovlluin, go olggobealde daid davvelis Sáltoduoddara.

Joatkkaskuvla oahpu čaĎaheamis 5 jagi sisa, lea stuora mearkkašupmi oahppodássái maŋit áiggi. Badjel 50 % dain geat leat čaĎahan joatkkaskuvla oahpu lea dál universitehta/allaskuvlaoahppu, ja 10 % dain geat eai leat čaĎahan 5 jagi sisa lea dat seamma. Su. 15 % eanet nissonat go dievddut leat gazzan alitoahpu. SED-guovllu ohppiin geat álge joatkkaskuvla ohppui 1994-1996 ásset dál vuollel 50 % SED-guovllus. 13 % eambbogat sis geat eai čaĎahan joatkkaskuvla oahpu 5 jagi sisa, ásset SED-guovllus, go dat geat čaĎahedje 5 jagi sisa.

Čielgaseamos tendeansa sámegiela loguin mánáidgárddiin ja skuvllain jagi 2009/10 lea ahte vuoĎĎoskuvlaohppiid lohku geain lea sámegiella fágan njiedjá. Oktiibuot lea dat njiedjan 23 % jagi 2005 rájes. Eanemus njiedjá ohppiid lohku geain lea davvisámegiella nubbingiellan.