Ovdasátni, sisdoallu ja mandáhtta (2023)

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2023
Kategoriija: 
Eará
Čállit: 
Fágalaš analysajoavku
Viečča

Čoahkkáigeasut ja rávvagat (2023)

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2023
Kategoriija: 
Eará
Čállit: 
Fágalaš analysajoavku
Viečča

Sámi logut - fásta tabeallat - SSB (2023)

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2023
Kategoriija: 
Statistihkka
Čállit: 
Anders Sønstebø
Viečča

Bohccot mat jávke. Gáskkihat leat leamaš dehálaččat sámi johttisámi boazodollui, muhto eai váldon mielde almmolaš boazodoallostatistihkii (2023)

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2023
Kategoriija: 
Ealáhus
Čállit: 
Svein Disch Mathiesen
Eli R Skum ja Lars Moe

Almmolaš boazodoallostatistihkka lea hui mávssolašgáldu sámi boazodoalu hálddašeapmái Norggas,muhto hálddašanindikáhtorat nugo eallostruktuvraja iešguđetlágan buvttadanparamehteratgárgeduvvojedje easkka 1970-logu loahpageahčen.Ovdal dan boazodoalu statistihkkii Norggas gulaijahkásaš čálalaš raporta regionálalaš sámefálddiiguinjuohke regiovnna boazologu birra ja čilgejeaddjičilgehus guohtundilálašvuođaid birra. Nugo buotalmmolaš statistihkain, de leat boazodoallostatistihkasmuhtin dulkonmeattáhusat dan vuođul movt dieđutleat čohkkejuvvon ja ovdanbuktojuvvon. Dan bottago sámi boazodoalu hálddašeapmi deattuhii ollislašboazologu, de leat boazosápmelaččat árbevirolaččatatnán dehálažžan ealu girjáivuođa, earret eará agi,sohkabeali, sturrodaga, guolgga ja bohcco luonddu.Dákkár bajilgovain sáhtte boazosápmelaččat geahpeditriskka massimis bohccuid boahttevaš jagiin go leatheajos dálkkit ja guohtumat. Dán artihkkalis čilget miihistorjjálaččat lea dáhpáhuvvan gáskkihiiguin njenetsaboazodoalus Sovjetlihtus ja buohtastahttit movt muhtunbohccošlájat ealus guđđojuvvoje eret modearnaboazodoallostatistihkas Norggas. Gáskkihat sáhtte leat25% ealus 1980-logus, muhto gáskkihat eai goassegeváldon mielde stáhta boazodoallostatistihkkii eaiovdal ge go gáldengielddus bođii 2010:s. Boazodoaluiežas árbevierrodieđuid vulos vuoruheapmi Norggastatistihkas sáhttá leat váikkuhan dasa ahte oassidákkár máhtus lea jávkan ja dieinna lágiin dagahanealáhusa earenoamáš raššin dálkkádatrievdamiiddaja areálageavaheapmái doaibmaguovlluin.

Viečča

Leago norgga narratiiva sámi boazodoalu birra rievdame? (2023)

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2023
Kategoriija: 
Media
Čállit: 
Tor A. Benjaminsen

Sámi boazodoallu lea guhká adnojuvvon váttisvuohtannorgga servodagas. Earenoamážit lea boazodoalluFinnmárkkus cielahuvvon almmolaš digaštallamis.Lea leamaš dábálaš čuoččuhit ahte boazoeaiggádiinleat beare ollu bohccot mat daguhit ahte Finnmárkkuduoddarat gurbet, vuollegis njuovvandeattuid ja areálariidduid. Boazodoallu lea, nuppiiguin sániiguindaddjojuvvon, ipmirduvvon dakkár ealáhussanmas váilu ekologalaš bistevašvuohta, mas iileat ekonomalaččat beaktilvuohta, ja mii hehtteservodatovdáneami dakko bokte ahte vuostálastáearret eará ruvkkiid, bieggaturbiinnaid ja el-fápmorustegiid. Dán artihkkala áigumuš lei guorahallatleago dát narratiivvat dahje váldoságat rievdan.Analysa vuođđun leat adnon dieđut mediadiehtobásasAtekst. Bohtosat čájehit ahte mediaáššit boazodoaluja árbevirolaš/máhtu/bistevašvuođa birra leatlassánan mearkkašahtti ládje maŋimuš 10-20jagis. Seammás leat čállosiid logut mat gusketeatnamiid guoradeapmái/ unnon/njiedjan seammaáigodagas. Dasa lassin leat lassánan artihkkalatmat digaštallet boazodoalu dálkkádatrievdamiidoktavuođas ja dáža ođđakolonialismma. Danne orrunu ahte máhtolašvuohta boazodoalus lea eanet jaeanet árvvusadnojuvvon ja ahte fokus lea sirdojuvvondálkkádatrievdamiidda ja (ođđa) kolonialisttalašoktavuhtii stáhta ja boazodoalu gaskka. Dátrievdamat leat vuosttažettiin oassin riikkaidgaskasaštreanddas mas girjáivuohta ja iešguđetláganmáhtolašvuohta dohkkehuvvo. Riikkaidgaskasaš jaNorgga digaštallamat dekoloniserema birra lea várraváikkuhan dán álggahan narratiiva rievdamii. Dátrievdamat Norggas čuvvot maiddái máilmmiviidosašrievdamiid das movt oidnet pastorálismadahje elliid guođohit. Álttá-Guovdageainnueanu buođđudeami riidu čanai biraslihkadusa,sámepolitihkalaš lihkadusa ja boazodoalu oktii.Muhto dađistaga šadde birasgáhttejeaddjiteanet kritihkalaččat boazodollui seammás gočuoččuhusat boazodoalu birasnuoskkideami jaheajos elliidsuodjaleami birra lassánedje. Muhtomiellavuosttaldeamit bieggaturbiinnaid Fovsenisja plánejuvvon veaikeruvkii vuostá Fálesnuorisleat dál oasit ahte biraslihkadusas ja boazodoalusfas leat gávnnadan oktasaš beroštumiiguin.

Viečča

Stáhtalaš boazodoalu stivren ii soaba oktii sámi boazodoallomáhtuin (2023)

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2023
Kategoriija: 
Ealáhus
Čállit: 
Kathrine Ivsett Johnsen

Maŋŋel soahteáiggi šaddá nationála fokus lahttuditboazosápmelaččaid ođđaáigásaš buresbirgejumistáhtii(Arnesen, 1979; Riseth, 2000). 1970-logus ásahiiStuoradiggi ođđa boazodoallolága ja ođđa politihkaođasmahttit boazodoalu ja dahkat dan ekonomalašeffektiivan. Rationaliserenpolitihkka ásahiikonsešuvdnavuogádaga ráddjet boazosápmelaččaidlogu, boazolohku garrasit muddejuvvui, ja eiseváldditálggahedje systemáhtalaš statistihka boazologus,eallostruktuvrras ja biergobuvttadeamis. Seammaáigodagas ásahuvvojedje insentiiva-ortnegatstimulereret ealuide eanet njiŋŋelasaid vai lassánivččiiealuin buvttadanmunni. Otná boazodoallopolitihkalea joatkka 70-logu rationaliserenpolitihkas, muhtostáhta lea čavgen boazodoalu bearráigeahčuearenoamážit guovtti čuoggás: Boazologuide jaealuid johtalemiide eanadagas leat odne garrasetnjuolggadusat. Stáhtalaš boazodoalu stivremavuođđun lea áigumuš ahte ealuin galgá leatdiehttevaš, standardiserejuvvon buvttadeapmi miilea seammalágan jagis jahkái. Dát artihkal čájehamovt dálá boazodoalu ja bohccuid eatnamiidhálddašeapmi dahká váttisin boazoeaiggádiiddageavahit árbevirolaš máhtu heivehit luonddu- jadálkkádaga nuppástusaide. Rationaliserenpolitihkareguleremat eaige soaba oktii sámi boazodoaluárbevirolaš perspektiivva etihkain. Reguleremat lasihiteiseválddiid bearráigeahččanvejolašvuođaid, muhto seamma njuolggadusat láivudahttet boazodoalusiskkáldas iešstivrejumi (Johnsen et al., 2017).

Viečča

Šládja

Almmuhanjahki

Giella

Kategoriija

Čállit