Sámi logut – duogáš sámi statistihkkii ja kommeanttat fásta tabeallaide Statistihkalaš guovddášdoaimmahagas

Såarhte: 
Artihkele
Bæjhkoehtimmiejaepie: 
2025
Kategorije: 
Statistihke
Tjaelijh: 
Christian Molstad

Dán artihkkalis mii geahčadit muhtun guovddáš statistihkaid Statistihkalaš guovddášdoaimmahagas mat gieđahallet sámi áššiid. Go mis eai leat dieđut mat sáhttet earuhit sámiid ja ii-sámiid, de leat dát statistihkat vuosttažettiin vuođđuduvvon geográfalaš lahkonanvuohkái, vuolggasadjin dása geavahuvvo Sámedikki doaibmaguovllu doarjjaortnegiidda ealáhussuorgái (nu gohčoduvvon STN-guovlu).

Geahčadeamis artihkkalis mii vuos oaidnit STN-guovllu iešvuođaid, masa eanaš oassái gullet Davvi-Romssa ja Finnmárkku suohkanat ja oasit suohkaniin. STN-guovlu ii leat ollislaš dahje ovddasteaddji meroštallan sámi guovddášguovlluid ektui. Guovlu sisttisdoallá vuosttažettiin davvisámi guovlluid, ja sisttisdoallá maiddái dušše bieđggus ássanguovlluid ja smávit gávpogiid. Nu gohčoduvvon “gávpotsápmelaččat”, geaid dutkamušat Sámedikki válgaloguid birra čájehit lea mearkkašahtti ja stuorrugoahtán joavku, eai leat danin mielde STN-vuođđuduvvon statistihkas.

STN-guovllu bieđggus olmmošlohku lea dehálaš čilgehus dan olmmošlohkomállii ja ovdáneapmái maid mii oaidnit guovllus. STN-guovllus lea guhká leamaš negatiiva olmmošlohkoovdáneapmi riegádahttinváilevašvuođa ja nettofárrema geažil eará guovlluide riikkas. Maŋimuš jagiid lea olmmošlogu njiedjan unnon, mii vuosttažettiin lea lassánan sisafárrema geažil. Jagis 2024 njiejai olmmošlohku STN-guovllus fas 122 olbmuin unnit sisafárrema boađusin, nu ahte 1.1.2025 rádjai ásse guovllus 53 073 olbmo.

Olmmošlogu struktuvra dovdomearka lea boarráseappot olbmuid šaddamis ja doppe leat eanaš olbmot 50 jagi ja boarráseappot ahkejoavkkuin. Oahppodássi ja sisaboahtu lea vuollelis go muđui Davvi-Norggas davábealde Sáltoduoddara. Ovdamearkka dih­te lea dušše 25 proseantta álbmogis STN-guovllus oahppu universitehta/allaskuvladásis, go buohtastahttá 35 proseanttain. Bargoálbmogis bargá stuorra oassi vuođđoealáhusain ja industriijain, ja unnit muddui máŋggaid bálvalus guoskevaš ealáhusain.

Ahte álbmotstruktuvra maid mii oaidnit STN-guovllus stuorra oasi dovdomearkan lea bieđggus ássamii, boahtá čielggasin go buohtastahttá álbmoga olbmuiguin geat ásset sullasaš guovlluin eará sajiin Davvi-Norggas davábealde Sáltoduoddara.

Lassin Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga statistihkkii demográfalaš, sosiála ja ekonomalaš dieđuid birra, mat leat vuođđuduvvon STN-guovllus, ovdanbuktojuvvo artihkkalis dieđut sámegielaid hárjeheami birra oahpahusstatistihkain, iešregistreren gelbbolašvuođa birra sámegielain álbmotregistaris ja dieđuid boazodoalu birra Eanandoallodirektoráhtas.

Veedtjh

Sámi logut – sámi statistihkaid duogáš ja kommentárat Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga fásta tabeallaide

Såarhte: 
Artihkele
Bæjhkoehtimmiejaepie: 
2024
Kategorije: 
Statistihke
Tjaelijh: 
Christian Molstad
Anders Sønstebø

Dát kapihtal ovdanbuktá duogáža manne Statistihkalaš guovddášdoaimmahat (SGD) lea bargan sámi statistihkain ja čájeha tabeallaid ja govvosiid SGD sámi statistihkas, mat čuvgejit dili mávssolaš surggiin sámi servodatdilálašvuođaid hárrái Norggas dál. Kapihtal lea bistevaš oassi Sámi logut muitalit almmuheamis, ja guovdilastá demográfalaš ja sosioekonomalaš diliid ovdáneami árbevirolaš sámi guovddášguovlluin guhkit áiggi badjel ja daid rievdamiid jagis jahkái.


SGD:s ii leat diehtovuođđu mainna earuhivčče sápmelaččaid ja dáččaid. Danne geavaha SGD sámi statistihkkii eanaš geográfalaš lahkonanvuogi. Vuođđun dasa leat Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku suohkanat ja oasit suohkaniin (vuođđobiret), mat gullet Sámedikki ealáhusdoaimmaid doarjjaortnegiid doaibmaguvlui, ng. SED-guovlu. Ođđajagimánu 1. beaivvi 2024 orro 53 195 olbmo dien guovllus.


SED-guovllu statistihkka ii atte makkárge ollislaš ja duohta gova sámi álbmogis ja servodatdilálašvuođain Norggas. Suohkanat ja vuođđobiret SED-guovllus fátmmastit dušše davimus osiid árbevirolaš sámi guovlluin ja eai fátmmas gávpotguovlluid.
SED-guovlluid statistihkka demografiija, sisaboahto- ja oahppodási ja ealáhusstruktuvrra birra čájeha ahte álbmoga struktuvra ja ekonomiija dán guovllus lea eanet váikkuhuvvon bieđggus guovlluin ássama bokte ja ahte stuora oassi barget vuođđoealáhusaiguin, go muđui Davvi-Norggas davábealde Sáltoduoddara. Eará oktasaš dovdomearka SED-guovlluin lea ahte dat sentralbyråleat árktalaš guovllus, dás definerejuvvo ahte dat leat davábealde poláragierddu, juoga mii maiddái lea mielde hábmemin ealáhusstruktuvrra ja álbmotovdáneami.

Máŋga jagi lea olmmošlohkun njiedjan, ja 2023 lei vuosttaš geardde 1990 rájes go olmmošlohku lassánii SED-guovllus. Sivvan dasa vuosttažettiin lea go sisafárren lea lassánan guvlui. Seammás unnui veaháš erohus gaskal jápmán ja eallin riegádan olbmuid lohku. Dattetge lea ain čielga riegádahttinvuolláibáza SED-guovllus, mii čájeha ahte álbmot lea boarásmuvvame.
SED-guovllus lea oahppodássi vuollelis go muđui Davvi-Norggas davábealde Sáltoduoddara. Dađistaga leat eambbogat geat háhket alcceseaset lohkan- ja fidnogelbbolašvuođa joatkkaskuvllas. Dienasdássi lea vuollelis go muđui Davvi-Norggas davábealde Sáltoduoddara ja riikkas obbalaččat. Stuorát oassi barggahusain leat vuođđoealáhusain, industriijain ja huksen- ja ráhkadusbargguin.


Statistihkka sámegielaid birra mánáidgárddiin ja skuvllain ii leat ráddjejuvvon SED-guvlui. Vuođđoskuvlla dieđuid leat vižžojuvvon Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádagas (VSD dahje dárogillii Grunnskolens informasjonssystem - GSI), mii lea našunála neahttabáiki mas leat dieđut sámegielaid birra vuođđoskuvllas. Ohppiidlohku vuođđoskuvllas, geain sámegiella lea oahpahusgiellan, lea lassánan 2012 rájes. Ohppiidlohku, geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas, lea lassánan, sihke skuvlajagis 2022/2023 ja dan maŋemus logi jagi áigodagas. Mánáidgárddiid lohku, main lea sámegielfálaldat, lea dál unnimuslohku 2005 rájes.

Veedtjh

Såarhte

Bæjhkoehtimmiejaepie

Gïele

Kategorije

Tjaelijh